|
|
 Lähetetty: 14.12.2015, 19:42
|
Miksikäs ei, itse olen varattu ja perheellinen, minusta ei siis seuraa ole mutta olen ajatellut asiaa niin, että jos miehelleni jotain sattuisi niin en ikimaailmassa häntä jättäisi. Ja samat tarpeet meillä molemmilla olisi kuitenkin senkin jälkeen. Tai jos itselle jotain sattuisi. Eihän mikään vamma ihmisestä tee huonompaa. Jos toteutustapa muuttusi seksissä niin sitten se muuttuisi, kunhan molemmat osapuolet olisi tyytyväisiä.
Ikävä kyllä monet on nuivia, lokeroi, hylkii, karsastaa, oli kyse toisen fetissistä, vammasta tai mistä tahansa "normista" poikkeavasta.
Toivon että löydät omasi rinnallesi kuitenkin <3 |
|
