Kirjoittaja	Viesti
cowboi45	Lähetetty: 21.3.2008, 2:47 Meininki on aina hyvä ,jos päällä on leninki Pääsiäinenhän on tuhansia vuosia vanha kärsimysnäytelmä .Historian kirjat kertovat kuinka 600-luvulla JO oli pahimmat ruuhkat alkossa päivää ennen Suurta Kärsimystä (ehtoollisviiniä oli saatavilla rajoitetusti) Ruuhkat mootttoriteillä olivat jo silloin totista totta(viritetty aasi oli silloin monen perheen isän unelma ) Anoppien vierailu (koska aihe saattaa aiheuttaa monelle miehelle sydänlihakseen rasitus-tyyppisiä oireita ,sivuutamme aiheen) .Pyhien hellitettyä ja ihmisten raahautuessa töihin ,tuntuu monesta siltä ..kun olisi risti kannettavana ps. vieläkö ihmisiä laitetaan jalkapuihin tai leijonan suihin
needsome	Lähetetty: 20.3.2008, 16:36 Itse rekkauduin juuri tuosta syystä tänne palstalle tänään. Jotain huvitusta, vaikka virtuaalisesti. Huomenna reissuun, jonka piti olla piristävä pikku irtiotto, kun varsinaista lomaa ei ole tiedossa. Luultavasti siitä kuitenkin tulee pääsiäishengen mukaisesti täyttä kärsimystä. Uusi keskustelija siis. Mikäs täällä on yleinen meininki?
Zone	Lähetetty: 28.7.2007, 21:18 Pitääpä pistää tännekin foorumille hieman viestiä. Tosiaankin, minua ns vituttaa ihan kybällä mutta kuten Härski sanoi niin pitää etsiä itsellensä jotakin muuta ajateltavaa. Jos se vitutuksen aihe on jotakin minkä tietää niin asia on loppujen lopuksi helppoa. Jos vain muuten vain vituttaa eikä tiedä edes mistä se johtuu niin asia on monimutkaisempi. No, omalla kohdallani vitutuksen kohde on helppo sanoa: Minulla ei ole naista enkä saa pillua niin usein kuin mieli tekisi. Kuitenkin, en edes kuvittele että olisin ainoa tässä suhteessa, en todellakaan. 10% väestöstä on koko ikänsä siviilisäädyltään naimattomia ja itsekin tipahdan tuohon kategoriaan aivan 100% varmasti. Kuitenkin, vaikka välillä vituttaa ja rankasti niin todellakin kannattaa yrittää ajatella jotain muita asioita. Meinaan itsesääli saattaa jonkin verran lohduttaa mutta loppujen lopuksi se on kuin kaivaisi kuoppaa ja yhtäkkiä huomaisi ettei enää pääse sieltä kuopasta ylös vaikka haluaisi. Parempi tosiaankin yrittää vaan ajatella muita asioita kuin niitä mitkäsen vitutuksen aiheuttaa.Itselläni on tämän palstan lisäksi muitakin suosikkipalstoja, mm englantilainen ja irlantilainen palsta. Mainostaminen ei liene sallittua joten nimet jääköön mainitsematta. Noilla palstoilla saa lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, väiteltyä politiikasta ja harjoitettua kirjoitettua englannin kieltä. Irlantilaisella palstalla olen sanonut olevani Suomesta ja kovasti ovat ystävällisiä, englantilaisella palstalla en ole sanonut mitään, jotkut kyselevät että omituisia sanoja käytät, oletko kenties Australiasta. No, menipä nyt tosiaankin kauas aiheesta mutta kiitoksia silti vastauksistanne!
Tulisydän	Lähetetty: 28.7.2007, 16:53 Eliksiiri kirjoitti: Mä olen varmaan jotenkin sairas, koska mulla tollaisia tiloja on ehkä kerran vuodessa yhden päivän ajan. Vaikka mulla menisi kaikki asiat päin sitä ihteään, haen ilon aina silloin jostain muusta asiasta tai tekemisestä. Harvoin vaivun todella synkkyyteen, sillä osaan iloita aidosti ihan pienistäkin jutuista. Joskus on siis ihan äärettömän vaikea tajuta tuota rakasta miestäni, kun toinen noituu ja riehuu ja vetää ranteitaan auki jostain ihan mitättömästä asiasta. Kun maailmassa on ihan oikeastikin huolen aiheita, niin ei niitä tarvitse tehdä olemattomista asioista! Asioilla on tapana järjestyä... Hienoa, Elämän Eliksiiri, tuollaista asennetta elämään on harvalla. Minä taas osaan nähdä toisten hyvät puolet aina. Näyttäen ne, kun oikein ketuttaa. Mutta itselleni kun iskee ketustus, PMS-oireita, siihen ei auta kuin älytön, mieltä ja järkeä vailla oleva hirnuminen eli nauru. Nauraa niin, että vedet tulee silmistä ja pissat meinaat tulla ulos. Ja juuri huomasin tuossa, kun Sadistinen ja vieras mainitsivat ruuasta, ensin se on tehnyt näläntunteen, mutta nyt turtunut ketutukseksi. Söin nyt oikein kunnolla, ee ketuta, ee. Kun itse aikani kettuilen, mulla löytyy aina toivo kuitenkin paremmasta. Asiat järjestyy kyllä - aina. Lainaus: Täytyy kyllä sanoa, että nyt raskaus-aikana tollaisia hetkiä on ollut useamminkin... Esim. silloin, kun en nähnyt höyryveturia Helsingissä, en muistanut laittaa saunaa päälle tai kun sammutin vahoingossa perunoilta lieden. Ihan kauheat morkkikset ja itkupotkuraivarit sain, silloin ei elämässä ollut mitään iloa! Ja mieskin vaan nauroi. Niin, ymmärrettävää, miten herkästi mielialat vaihtelee ja kuinka helposti sitä ottaakaan asioita itseensä kun odottaa. Muakin naurattaa kovin tuo, en voi mitään, älä nyt vain missään nimessä loukkaannu. Mulle tuli vaan assosiaatio tuosta sun mokastasi, ja mennyttähän tuo jo lienee ? Lainaus: Mutta paiskokaa vaan tavaroita ja huutakaa ahdistusta, joskus se on ainut oikea ulostie pahasta olostaan. Jos ei ala helpottaa missään vaiheessa, Mulla on auttanut oikea ruumillinen rääkkäys kyllä, voimat menee täysin ja olo on helpottunut. Lainaus: Totaali-vit*tus on joskus ihan hyvästä, sitä tulisi kaikkien harrastaa. Tosin ilman muiden ihmisten mukaan vetämistä, sillä sillä on tapana tarttua... Joo, olen huomannut ja yritän olla niin ettei siipan jatkuva jörötys ja ketutus tarttuisi. Sanon tällöin itselleni: "hei, se on ton ketutus, ei sun, älä anna sen tarttua, ole kuin sitä ei olisikaan. Äläkä vain kysele mitään nyt, kyllä se sulle sitten kertoo, jos kertoo. Mutta muista, että se ei ole sun ketutus".
Eliksiiri	Lähetetty: 28.7.2007, 15:42 Mä olen varmaan jotenkin sairas, koska mulla tollaisia tiloja on ehkä kerran vuodessa yhden päivän ajan. Vaikka mulla menisi kaikki asiat päin sitä ihteään, haen ilon aina silloin jostain muusta asiasta tai tekemisestä. Harvoin vaivun todella synkkyyteen, sillä osaan iloita aidosti ihan pienistäkin jutuista. Joskus on siis ihan äärettömän vaikea tajuta tuota rakasta miestäni, kun toinen noituu ja riehuu ja vetää ranteitaan auki jostain ihan mitättömästä asiasta. Kun maailmassa on ihan oikeastikin huolen aiheita, niin ei niitä tarvitse tehdä olemattomista asioista! Asioilla on tapana järjestyä... Täytyy kyllä sanoa, että nyt raskaus-aikana tollaisia hetkiä on ollut useamminkin... Esim. silloin, kun en nähnyt höyryveturia Helsingissä, en muistanut laittaa saunaa päälle tai kun sammutin vahoingossa perunoilta lieden. Ihan kauheat morkkikset ja itkupotkuraivarit sain, silloin ei elämässä ollut mitään iloa! Ja mieskin vaan nauroi. Mutta paiskokaa vaan tavaroita ja huutakaa ahdistusta, joskus se on ainut oikea ulostie pahasta olostaan. Jos ei ala helpottaa missään vaiheessa, niin kannattaa siirtyä jatkamaan omaa purkaustaan johonkin pehmeämpään huoneeseen... Totaali-vit*tus on joskus ihan hyvästä, sitä tulisi kaikkien harrastaa. Tosin ilman muiden ihmisten mukaan vetämistä, sillä sillä on tapana tarttua... Se, auttaako alkoholi tähän asiaan, on kiinni aivan sinusta itsestäsi. Toisinaan tunteet tehostuvat alkoholilla, joten kannattaa lukita itsesi johonkin pimeään ja pehmeään huoneeseen varmuuden varalta
sikailija-sid	Lähetetty: 28.7.2007, 15:03 Unettomuus ja fysiikan heilahtelu ovat hyvä lähtökohta masennuksille, alakulolle ja vitutuksille. Sitten yksin olo, ryypiskely ja muut päätä sekoittavat aineet syventävät niitä. Alakuloa ja vitutusta iskee luullakseni keskivertotyypeillekin säännöllisesti, saati allekirjoittaneen tyylisille hörhöille. Välineisiin ja tapoihin mitä tuossa aiemmin sanottiin ei ole paljoa lisättävää, jokaisella ne toimivat hieman persoonallisesti. Kun ikää karttuu itsetuntemuskin paranee ja tavat hoitaa korviensa väliä kehittyvät. Itsehoidon oppiminen antaa mukavaa itsevarmuutta ja tavallaan alkavat toimimaan alitajuisesti kun suru on hiipimässä puseroon.
Tulisydän	Lähetetty: 28.7.2007, 13:49 Sadistinen ja Vieras Tuosta ruokapuolesta. Nyt mun jatkuva ketutukselle ja harmille löytyi selitys. Syön liian vähän kulutukseen nähden ja näläntunnetta ei ole. Kiitos teille, palataan, nyt menen syömään - päivän ensimmäisen aterian. Kuntoilin tuossa aiemmin.
Vieras	Lähetetty: 28.7.2007, 12:44 Minulla tuommoinen olo tulee yleensä silloin kun A) ei ole ehtinyt nukkumaan tarpeeksi ja akku on tyhjä B) Ei ole huolehtinut ruokailusta ajoissa ja verensokeri on liian alhaalla. Nuo asiat kun pistää kuntoon niin kyl se siitä lähtee. Jos tässä on taas kysymys naisongelmista niin unohda koko nainen, jos se nainen saa olon tuollaiseksi niin on oman hyvinvoinnin kannalta viisasta pysyä kaukana
Snadistisadisti	Lähetetty: 28.7.2007, 11:29 Masennusjaksoista elämässä selviää kolmiosaisella ohjelmalla: 1. Älä tee mitään typerää, kuten tapa tai muuten vahingoita itseäsi, ryyppää, vedä aineita tms. 2. Pidä huoli siitä, että syöt tarpeeksi usein, ettei verensokeritaso laske, se pahentaa oloa. Syöminen myös ylläpitää elintoimintoja kivasti. 3. Odota, että masennus menee ohi. Jos ei mene ajan kanssa omia aikojaan, käänny lääkärin puoleen. Edellä onkin lueteltu kaikenlaisia hyviä harrasteita, joilla oloa voi helpottaa. Hyviä juttuja kaikin puolin. Itselläni paras lääke kaikenlaiseen masennukseen/ahdistukseen on riittävä ja monipuolinen seksi. Snadistisadisti@luukku.com
Hitaasti	Lähetetty: 28.7.2007, 7:25 Zone kirjoitti: Sulla on mukavin avatar tällä foorumilla. Kiitos, kiitos. En vaan voi tuosta kuvasta itselleni kunniaa ottaa, netistä hankittu... Tykkään siitä kuitenkin kuin hullu puurosta! Zone kirjoitti: Kun on luonteeltaan peruspessimisti niin ei ainakaan pety mutta ei koskaan myöskään tunne aitoa iloa. Älähän nyt liioittele? Myönnän itsekin olevani peruspessimisti, aina varautuu kaikessa pahimpaan, mutta elämän pienistä iloista nautin yli kaiken. Niiden avulla jaksaa kummasti tarpoa eteenpäin. Tulisydän kirjoitti: Heh, heh, hemmotella juu Toisille auttaa. Ja hyvä niin. Meitsi tarttee mania ja rutkasti, että sais finanssipuolen kuntoon. Rahalla kyllä suuri vaikutus. Jos talous totaalisen kuralla, ei raaski itseään juuri millään ostotavaralla hemmotella. Itse en mikään varakas ole, niin hemmotteluni eivät useinkaan liity varallisuuteen. Ja jos rahahuolet painaa mieltä kokoajan, siitä valitettavasti on vaikea saada ajatuksia irti... Laiskottelu yksi paras muoto, pihalle vaan pötköttelemään hyvän kirjan kanssa, vaikka huusholli kaaoksen vallassa! Olettaen tietenkin että on kaunis keli, eikä sada akkoja...
Zone	Lähetetty: 27.7.2007, 22:35 Hitaasti! Sulla on mukavin avatar tällä foorumilla. Niin, ja kyllä tämä tästä. Kohta yöelämään ja tiedä mitä sieltä löytää, kenties vain pahemman humalatilan mutta eihän sitä tiedä koskaan etukäteen. Kun on luonteeltaan peruspessimisti niin ei ainakaan pety mutta ei koskaan myöskään tunne aitoa iloa.
Tulisydän	Lähetetty: 27.7.2007, 22:20 Hitaasti kirjoitti: Tuttu tunne, välillä elämä potkii päähän liikaakin. Kun tuntuu ettei jaksa, kannattaa hemmotella itseään jollakin mieleisellä tekemisellä. Hankkia uusi harrastus, viritellä vanha hyvä harrastus taas aktiiviseksi, hankkia muuta ajateltavaa leffan tai kirjan muodossa, LIIKKUA! Heh, heh, hemmotella juu Toisille auttaa. Ja hyvä niin. Meitsi tarttee mania ja rutkasti, että sais finanssipuolen kuntoon. No ei, vaan Auringon otto on mulle mun hemmottelua, kun tuo oikein helottaa ja mulla hiki valuu ja kylmät jäseneni lämpiävät mukavasti. Eräälle ystävälleni sanon aina: "mie uon laeska naene" Keskustellaan savoksi. Lainaus: Jos vitutuskäyrä nousee liian korkealle, itse ainakin lähden fillarilla polkemaan niin lujaa kuin jaksan, fyysinen väsymys kummasti saa vitutuksen unohtumaan. Suihkun kautta maate, niin aamulla on jo huomattavasti parempi olo. Muuten, itsessäni olen huomannut, että kun on oikein kuntoiluputki päällä, ei auta liikuntakaan, sillä mulla on tapana jäädä koukkuun liikuntaan, koska huomaan sen psyykkiset vaikutukset, kuinka euforinen olo siitä tulee ja saa turhan energian ulos. Mutta liika on liikaa, tässäkin. Liialla liikunnalla saa taas lisää ketutusta. Totta tuo, että kun oikein liikkuu ja painaa, niin mä en ainakaan sillä hetkellä ajattele yhtään mitään. Mielentyhjennys totaalisesti. Keskityn käsillä olevaan asiaan kulloinkin. Mä huomasin tässä, että mun mieleni haluaa koko ajan jotain, milloin mitäkin, mutta sieluni on tyytyväinen, eikä vaadi yhtään mitään, se vain on. Mieleni kiukuttelee like a baby. Milloin tätä haluan, milloin tuota. Hienoa, että on oppinut erottamaan tämän, mikä on mikäkin puoli itsessä. Emme olisi ihmisiä ilman mieltä/sielua/kehoa, kaikki yksissä kuorissa Tsemppaillaan
Hitaasti	Lähetetty: 27.7.2007, 20:44 Zone kirjoitti: Mitä te teette silloin kun tuntuu siltä että millään ei ole mitään väliä? Tuttu tunne, välillä elämä potkii päähän liikaakin. Kun tuntuu ettei jaksa, kannattaa hemmotella itseään jollakin mieleisellä tekemisellä. Hankkia uusi harrastus, viritellä vanha hyvä harrastus taas aktiiviseksi, hankkia muuta ajateltavaa leffan tai kirjan muodossa, LIIKKUA! Jos vitutuskäyrä nousee liian korkealle, itse ainakin lähden fillarilla polkemaan niin lujaa kuin jaksan, fyysinen väsymys kummasti saa vitutuksen unohtumaan. Suihkun kautta maate, niin aamulla on jo huomattavasti parempi olo. Zone kirjoitti: Promillien noustessa alakulo laskee. Mulla ainakin käy toistepäin, sen takia olenkin jättänyt viinakset niiden viisaiden juomiksi. Kenties saattaa tunteet hetkeksi turruttaa, mutta ei se niitä ratkaise. Mutta kuten sanoitkin, tila ei pysyvä, niin toivon että pääset itsesi herraksi taas nopeasti. Stemiä ja lämpimiä ajatuksia, koitahan jaksaa!!
assa	Lähetetty: 27.7.2007, 20:21 Mikä lie diagnosoimaton oireyhtymä, mutta minulla tietynlaisia totaalisia vitutusmasennuksia on silloin tällöin. Ei mikään erityisesti, mutta kaikki vituttaa. Nämä tilat nyt eivät yleensä kestä kuin päivän tai pari. Yleensä ryyppääminen ei tilannetta kauheasti helpota, mutta parin ottaminen kyllä. Muutenkin yleinen hollottaminen, aivot nollille ja ei minkään tekeminen on parasta lääkettä - olla ajattelematta mitään oleellista.
Tulisydän	Lähetetty: 27.7.2007, 20:14 Zone kirjoitti: Mitä te teette silloin kun tuntuu siltä että millään ei ole mitään väliä? Varmasti jokaisella on ollut sellainen olo joskus. Siis, tunne siitä, että kaikilla muilla on koko ajan kauhean kivaa kun taas itse on ihan alamaissa. Mulla tuota on jatkuvalla syötöllä... Lainaus: No, itse aion tänä iltana vetää niin kokovartaloturvotuksen kuin olla ja voi. Leikkaisin itseltäni kullin poikki paitsi jos moisesta toimenpiteestä johtuen kuseminen saattaisi olla hieman turhan tuskallista. No, onneksi on kaksi tervettä kättä. Niin, ajattele sulla on kaksi tervettä kättä, kaksi tervettä (kolmaskin) jalkaa. Ajattele, että kukaan ei ole esteenä menemisillesi tai tulemisillesi. Ajattele, sun ei tarvitse pyytää apua mihinkään, kuten händikapparit joutuu. Lainaus: Sori tällainen avautuminen mutta kyllä nyt on taas sellainen olo että olispa jo vanha niin kohta kuolisi. No, onneksi tiedän vanhasta kokemuksesta että tämä ei ole pysyvää.Promillien noustessa alakulo laskee. Avautua aina kannattaa, kertoo mulle ainakin, että saa ulos sen, mikä mieltä vaivaa. Jos kuolemasta puhutaan, sen tahtoisin heti. Nimittäin mä olen luovuttanut jo. Mitä taas promilleen tulee, vähän aikaa voi olla kliffaa hei, mutta hetken päästä taas armoton ketutus. Lainaus: Ok, tämä tästä ruikutuksesta. Ei kun kauppaan ostaa kaljaa niin alkaa elämä taas valaistua! Hyvää illanjatkoa itsekullekin! Siis, mikä ruikutus? Anteeksi, mutta nyt en ymmärrä? Jos purat mieltäsi, se ei tarkoita, että ruikutat. Ja hei, ei se kaljan kittaaminen auta! Itse valitset, tukea on aina saatavilla, kun sitä osaa pyytää. Jaksele!

Powered by phpBB and Ad Infinitum v1.06