Kirjoittaja |
Viesti |
|
Lähetetty: 26.10.2013, 22:54
|
Meillä harrastettiin vaimon kanssa seksiä n.5-6 kertaa viikossa.Kun ensimmäinen lapsi kertoi tulostaan, seksiä harrastettiin kyllä mutta varovaisemmin.Kun synnytys koitti,moni asia meni pahasti pieleen.Synnytys kesti kauan ja väärin,lantiopohjalihakset meni niin huonoon kuntoon,vaikka niitä jumpattiin ja käytettiin tälläistä pimppiin laitettavaa sähköhierojaa.Synnytyksessä jouduttiin myös veitsi ottamaan avuksi että poika saatiin ulos (nyt 4-vuotias poika).Sen jälkeen paikat on ollut aina niin kipeät että seksi on vähentynyt paljon,ei kuitenkaan kokonaan.Joka asento tun tuu sattuvan ja syvälle ei voi työntää ollenkaan saati sitten suppeat asennot.No jotain hyvääkin tässä on ollut.Olen entistä ahkerammin nuollut vaimoni ekstaasiin vaikka en ole saanut sitä samalla mitalla takaisin.Ja toinen hyvä asia oli noin vuosi sitten kun kysyin vionko ostaa hieromasauvan synttärilahjaksi.Sehän sopi ja ostin ja halusin vielä ostaa pykälää tai kahta paksumman kuin omani.Sitä käytämmä ja se ei satu mutta käytämme sitä varovasti ja tuntuu kun paksua saa sisäänsä kiima vie mennessään ja silloin minäkin saan suht kelpo orgasmit mutta toki liian harvoin.Kuitenkin pari kertaa kuussa. |
|
|
|
Lähetetty: 6.12.2008, 1:39
|
Meillä taas ei juurikaan vaikuttanut lapsen tulo mihinkään. Odotusajalla petipuuhat toki vähän väheni, mutta viimeiseen asti painettiin. Synnytyksen jälkeen halut hyrräsi samantien, ihme kyllä siinä tilassa.. Pari viikkoa kesti itsellä ennenkuin hommiin kykeni ja heti jatkettiin melkein entiseen malliin. Eipä silti miehen tarvinnut tuotakaan aikaa puutteessa elellä Nyt löytyy jo 2 alle 2-vuotiasta lasta ja rehellisesti tämän äidin seksielämä parani huimasti lasten myötä! Edelleen imetän nuorempaa, eikä imetys ainakaan ole haluja vähentänyt.. Kyllähän sitä ennen sai spontaanimpaa seksiä harrastettua milloin tahtoi, mutta tuo herkkyys lisääntyi ja orkut parani tuplaten synnytysten jälkeen! Niin ihmiskohtaisia nämä jutut... |
|
|
|
Lähetetty: 15.4.2008, 8:57
|
Meillä kävi päinvastoin. Mies rakastui enemmän ensimmäiseen lapseen kuin minuun. Jäin pariksi kuukaudeksi ilman huomiota. Seksiä kyllä oli, mutta hellyys puuttui. Oli vain vauva. Ilmeisesti mies myös pelkäsi naisen muuttuvaa kroppaa. Jo ennen kastajaisia tunnusti, että on lähestynyt vierasta naista postitse. Kuitenkin tässä oli pelastuksena se, että vieras nainen meinasi alkaa kiristää jo ennenkuin suhde alkoi. Mies tunnusti ja asiat saatiin kuitenkin selvitettyä ja suhde korjattua.
Meille on nyt kolmas lapsi tulossa. Varsinkin viimeisellä kolmanneksella on jatkuva panetus ja jopa kestokiima päällä. Mies on todella kovilla. Ei jaksa edes kuunnella sitä kaikkea seksiin liittyvää puhetta ja fantasiointia, mikä naisen päässä tällähetkellä jyllää.
Aiemmpien raskauksien jälkeen seksin aloite on tullut vaimolta. Heti kun paikat ovat parantuneet ja vuodot loppuneet, niin olemme aloittaneet aktiivisen seksielämän. Eli tämä käytännössä on tarkoittanut jo kahta viikkoa. Toivottavasti taas paikat kestäisivät hyvästi, eikä mitään henkisiä juttujakaan tulisi. Voisikohan yksi ratkaiseva asia tässä tapaukseesa olla se, että meillä on kaikki asiat puhuttu läpi. Nyttenkin sanoin miehelle, että jos haluttomuutta synnytyksen jälkeen ilmaantuu, niin lääkäriin pitää ottaa yhteyttä!
Kehukaa naista, nähkää hänet kauniina ja haluttavana myös raskauden aikana. Niistä pienistä kehuista ja kosketuksista voi ehkä haluttomampikin nainen syttyä! |
|
|
|
Lähetetty: 16.7.2007, 21:41
|
Sen myönnän, et synnytyksen jälkeen seksin määrä on 0, niin kauan, kunnes paikat paranee. Ja pikkuvauvan kanssa ruukkaa olo olemaan hyvin epäseksikäs ja voimavarat olla aika vähissä, mutta eipä ole pitkiä aikoja tässä talossa oltu ilman seksiä. Eikä halutkaan, lukuunottamatta viimosta, ollu montaa viikkoa poissa. Viimosen kanssa meni pari kuukautta, vaikka parissa päivässä tuntu siltä, ettei oo synnyttänytkään.
Ainoa huolenaihe tässä on se, että olenko ennen salitreeniä ja imetyksen lopettamista yhtään seksikäs ja haluttava.
Eli ei kaikilta naisilta mene halut seksiin synnytyksen jälkeen. Itselläni estot väheni ja kaikki alko tuntumaan paljon paremmalta. |
|
|
|
Lähetetty: 4.7.2007, 23:22
|
BigBigGirl kirjoitti: |
Kerrankin olen Sällin kanssa samoilla linjoilla
Nimim. pusu ilman viiksiä onkuin muna ilman suolaa ! |
hih!! ei pidä aliarvioida minun uskomattomia älynlahjoja |
|
|
|
Lähetetty: 4.7.2007, 21:26
|
sälli22v kirjoitti: |
Ilmeisesti kuitenkin enemmän kuin sinä. Tässä lainaus wikipediasta: Testosteroni on myös välttämätön sukupuolivietille sekä mielialalle. Esimerkiksi naisten seksuaalista haluttomuutta hoidetaan mm. Englannissa ja Yhdysvalloissa erilaisin testosteronivalmistein. |
Kerrankin olen Sällin kanssa samoilla linjoilla
Nimim. pusu ilman viiksiä onkuin muna ilman suolaa ! |
|
|
|
Lähetetty: 4.7.2007, 7:45
|
Ei kaikki naiset muutu lapsen tai lasten mukana! Minulla ja aika monella tutulla naisella himo seksiin ei laantunut, pitää saada päivittäin... miehethän siinä pulassa ovat... Minä en ainakaan pakota miestä runkkaamaan kuin ihan muista syistä
Mutta ikävä on lukea, että moni nainen on muuttunut. Ympärilläkin on tullut eroja, kun mies on odottanut jopa lähemmäs kymmenen vuotta uskollisesti. Nykyään onneksi jo parisuhde neuvonnassakin ainakin jotkut neuvovat naista antamaan, vaikkei kovin paljon tekisi itsellä mieli tai väsyttää. Mieskin tulee hyvälle tuulelle ja se ei ainakaan haittaa parisuhdetta. Ehkä sitten seuraavalla kerralla naisellakin tekee mieli... Tietysti jos seksi on täysin vastentahtoista niin eihän siitä mitään tule. Miehellehän se onkin sitten vähän hankalampaa, jos ei oikein tee mieli - sellaisiakin suhteita on liikaa, ettei mies anna tarpeeksi naiselleen. Eipä sitten ole ihme, että on näitä salarakkaita... |
|
|
|
Lähetetty: 3.7.2007, 23:13
|
Hellyys ja huomioon otto kaikin tavoin on niin kokeiltu,uskokaa pois.
Nainen vain muuttuu,sillä siisti.Mies ei muutu vaikka saakin usein kuulla muuttuneensa.Usein jopa syytetään siitä,että hellyyttä osoitetaan vain seksin toivossa,aika vaikea paikka miehelle.mikään ei käy,elät joko omissa maailmoissasi tai olet vain seksiä vailla.Kyllä kaipaisi jo jotain konkreettista neuvoa tai päätöksiä naiselta itseltään,omat keinot on käytetty.
Nainen kuitenkin vakuuttaa henkeen ja vereen ettei kiinnostus seksiin ole loppunut.Vieraiden naisten kiinnostuksen osoitukset ollessasi yksin tai naisesi kanssa tuntuvat melko ironiselta. |
|
|
|
Lähetetty: 3.7.2007, 22:41
|
Ette oo pojat yksin asianne kanssa.Jossain vaiheessa oli omalla kohdalla jo pakko alkaa kuittaamaan emännälle asiasta.Kun omalla toiminnalla eliminoi nimenomaan kaikki mahdollisuudet vedota mihinkään miehen käytösmalliin tai toimintaan niin vastaus oli kummankin käsin kosketeltavissa-kun ei vaan kiinnosta seksi.Se on v**** tyhjentävä vastaus.Kuittailuhan ei tietenkään millään lailla asiaa auta,se on selvää,mutta ei se sitä juuri enää voi huonompaankaan suuntaan vääntää jollei sitten tule löytäneeksi naapuriaan omasta punkasta poimimasta vaimon seksuaalisen heräämisen hedelmää.
Se on vaan jätkät odoteltava ja yritettävä ymmärtää,että on näissä tapauksissa
vaimon mahdotonta olla madonna ja h**** samaan aikaan.
Muut vaihtoehdothan on sitten hoitaa homma muualla kun kotona.Itse käännyn varmaan mieluummin munkiksi,vaikka ihan vittuillessani.Kokemani perusteella tuntuu silti,että naiset nostaa metelin paljon nopeammin tullessaan torjutuksi jos vaikka väsyttää tai toinen on liikaa töissä tai päätä särkee ja on paha olo tai lapset herää tai ei vaan just tänään huvita.
Eikun pojat kyrpä kauniiseen käteen,kyllä se siitä! |
|
|
|
Lähetetty: 3.7.2007, 21:54
|
Lueskelin noita viestejä ja luulen, että kaiken a ja o on keskustelu kumppanin kanssa. Jos molempia tyydyttävään ratkaisuun ei päästä niin en ymmärrä miksi toinen voisi vaatia puolisoaan olemaan ilman seksiä. Itselläni on vuosia ollut salasuhde, joka toimii todella hyvin. Emme missään nimessä riskeeraa mitään ja pidämme huolen, ettei asia tule "salarakkaani" vaimon tietoon. Tämä tietenkin vaatii ääretöntä luottamusta eli ihan tuosta vaan ei kenekään toisen naisen matkaan kannata lähteä ettei joudu kiristyksen kohteeksi. Mutta meillä homma toimii ja saamme molemmat seksiä ilman sitoumuksia. Toivon teille asian kanssa eläville miehille pitkää pinnaa ja kunnioitusta puolisoitanne kohtaan, mutta muistakaa huolehtia myös omista tarpeistanne. |
|
|
|
Lähetetty: 3.7.2007, 17:13
|
Sarvekas kirjoitti: |
Kyllä, Naiset sitoo itsensä lapseen. Nyt kun muistelen niin ekat kaks vuotta synnytyksen jälkeen olivat pahimmat. Tyttöö ei uskaltanut (vaimoni mielestä) jättään kenenkään luo hoitoon.
Vielä nykysinkin homma on vähän överii, pohjalta et, mitä jos sattuu jotakin. |
On ihan pakko laukasta teille pojat: Mitäpä tuumaatte siitä, että MIES hoitaa lapsen? Miten se vaikuttaa vaimoon?
Kyllä sitä nyt vaavia uskaltaa läheisten kätösiin yhdeksi yöksi jättää, kun on vieroitettu rinnasta. Ei se varmaankaan kuole, jos äidillä ja isällä on hetken lepoa, sillä parisuhdetta on hyvä hoitaa myös lapsesta huolimatta, muuten sitä tulee juuri tuollainen olo, kuten Sarvekas mainitsit.
Mä en ikinä suostuisi siihen, että lapsen jälkeen mulla ei olis mitään muuta kun tuo lapsi.
Kun käärö on sylissäsi, se vaatii täyden huomion sinulta alkuun, mutta ei koko elämää, vain pienen osan siitä, siksi pienistä lapsista on syytä suuresti nauttia, koska he eivät tule olemaan aina pieniä
Mun mielestä lapset on sulosimmilaan tuossa 3-5 vuoden iässä, heiltä kun pääsee suusta totuuksia ja se on oikein hauskaa |
|
|
|
Lähetetty: 3.7.2007, 9:38
|
Kyllä, Naiset sitoo itsensä lapseen. Nyt kun muistelen niin ekat kaks vuotta synnytyksen jälkeen olivat pahimmat. Tyttöö ei uskaltanut (vaimoni mielestä) jättään kenenkään luo hoitoon.
Vielä nykysinkin homma on vähän överii, pohjalta et, mitä jos sattuu jotakin. |
|
|
|
Lähetetty: 3.7.2007, 9:23
|
Seen and been there... lapsi kun syntyy nainen on niin yhtä lapsensa kanssa kun on ollut edelliset yhdeksän kuukautta. Hormonit jyllittävät ja miehen on vaikea päästä lähelle...Aika auttaa siihen ja mitä itse nyt elämää nähneenä niin ensiarvoisen tärkeää olisi saada apuja läheisiltä lapsen/lasten hoidossa jotta teille jäisi sitä kahdenkeskistä aikaa löytää toisenne uudestaan koska väistämättä tulette vieraantumaan toisistanne jos sitä aikaa ei löydy = ero. Toivottavasti teillä on lähipiirissä ihmisiä jotka ymmärtävät tämän ja osaisivat pyyteettömästi tarjota apuaan. SItten kaksi klisettä asian hoitamiseksi teidän välillä, kuuntele, kuuntele ja puhu.
Ei muuta kuin tsemppiä ! |
|
|
|
Lähetetty: 2.7.2007, 18:59
|
Sarvekas kirjoitti: |
Mä oon jo yli 40, enkä mä jaksa lähtee enää tonne yöhön metsästään uutta elämänkumppania. Tai alkaan rakentaan uutta kotia jos tilanne menee siihen pisteeseen.
Toiseks, miten voi olla mahdollista, ettei ihmisellä ole seksi fantasioita? Onko sellainen mahdollista? Kyseessä on ilmeisestikkin jonkin asteinen masennus tila. Mistä tällaiseen tilaan saa apua? Ei mulla riitä resurssit ratkomaan tälläsia asioita. Yhtenä vaikeutena on vielä se, että vaimoni vääntää vastaan lähestulkoon kaikissa asioissa. Ja lopuksi hän kuitenkin väittää edelleen rakastavansa minua Mitä V****A!!! |
Juu, tuo neljäkymppiä ainakin mulle on sellanen etappi, tosin mulla on parisuhteeni ihan ok, että kovin mielellään sitä uutta kumppania ei lähde hakemaan.
Siihen, että ihmisellä ei ole seksifantasioita, en kyllä osaa sanoa mitään, koska minun mielestä jokaisella on - ainakin tiedostamatta.
Sinun ei tarvitse ratkoa vaimosi henkisiä ongelmia eikä masennusta, siihen löytyy apu.
Ei aviomies ole se, joka ottaa vastaan kaiken, mitä sielun syöveristä tulee. Aviomies on aviomies, ei terapeutti ja se pitää aina huomioida näissä tilanteissa. Masentuneenkin on syytä tajuta, ettei toinen osapuoli ole sitä varten että likasanko kaadetaan toisen kannettavaksi.
Mutta, miten saada puoliso suostumaan hoitoon?
Vasta sitten, kun hän itse oivaltaa, että hän tarvitsee apua. Vasta sitten, kun ei ole mitään muuta ulospääsytietä. Vasta sitten, kun hän on niin pahoinvoiva, että normaali perhe-elämäkin jo kärsii henkisistä ongelmista. |
|
|
|
Lähetetty: 2.7.2007, 13:16
|
Mä en ole suostunut aikaisemmin uskomaan et nainen voi synnytyksen jälkeen muuttua. Pakko se on uskoa! Meillä oli ennen lapsen syntymää oikein mukava ja kehityskelpoinen parisuhde. Aluksi ajattelin, kuten varmaan kaikki muutkin samassa liemessä olevat että kyllä se siitä... Prkle kohta viisi vuotta on kulunnut, eikä se tyttö/nainen jonka kanssa perheen perustin ole vieläkään "palannut ensinmäiseltä neuvola reissulta", vaan sieltä tuli takaisin joku ihan muu. Puheet siitä että kyllä seksi kiinnostaa ovat kovat mutta, "jotenkin sitä on niin väsynnyt", tai aamulla on aikainen herätys, tai...
Mä oon jo yli 40, enkä mä jaksa lähtee enää tonne yöhön metsästään uutta elämänkumppania. Tai alkaan rakentaan uutta kotia jos tilanne menee siihen pisteeseen. Oon yrittänyt puhumalla, huutamalla, pussaamalla, raivoomalla... Tilanne, aina välillä kirkastuu pariks päiväksi mutta...
Toiseks, miten voi olla mahdollista, ettei ihmisellä ole seksi fantasioita? Onko sellainen mahdollista? Kyseessä on ilmeisestikkin jonkin asteinen masennus tila. Mistä tällaiseen tilaan saa apua? Ei mulla riitä resurssit ratkomaan tälläsia asioita. Yhtenä vaikeutena on vielä se, että vaimoni vääntää vastaan lähestulkoon kaikissa asioissa. Ja lopuksi hän kuitenkin väittää edelleen rakastavansa minua Mitä V****A!!! |
|
|