Kirjoittaja	Viesti
Tulisydän	Lähetetty: 21.6.2007, 22:41 Isabel kirjoitti: Ei mustasukkaisuuteen ole olemassa muuta keinoa kun yrittää olla olematta sitä. Miksi olla mustis asioista tai tapahtumista joista ei ole ns. vedenpitäviä todisteita? Varmaan elämässä yleensä voi uhrata energiaa muuhunkin kun miettimiseen sen osalta mitä se rakas siippa nyt taas mahtaakaan tehdä ja kenen kanssa ja onko peräti huorissa. Voisi ottaa tuon mustasukkaisuuden eteensä ja kysyä itseltään, miksi tuntee mustasukkaisuutta? Voi käydä niin, että koko tunne häviää olemattomiin, kun pääsee nenätyksin tuon kanssa. Ja tuo on totta, miksi haaskata aikansa ja energiavarojaan tuon asian puljaamiseen, kun elämässä on niin montaa muutakin juttua. Helpommin kirjoitettu kuin käytännössä toteutettu. Laittaen asiansa omassa elämässään tärkeysjärjestykseen, tajuaa, miten turhaa on märehtiä asioita, kun niistä voi aina kysyä ja keskustella
Isabel	Lähetetty: 21.6.2007, 21:35 Ei mustasukkaisuuteen ole olemassa muuta keinoa kun yrittää olla olematta sitä. Miksi olla mustis asioista tai tapahtumista joista ei ole ns. vedenpitäviä todisteita? Varmaan elämässä yleensä voi uhrata energiaa muuhunkin kun miettimiseen sen osalta mitä se rakas siippa nyt taas mahtaakaan tehdä ja kenen kanssa ja onko peräti huorissa.
orjaneiti	Lähetetty: 21.6.2007, 21:09 Kiitos, kun perehdyit asiaani noin perusteellisesti, Tulisydän. Annoit minulle paljon tärkeää pohdittavaa. Kyllä se varmasti mainitsemaasi omistamisenhaluisuutta onkin. Mutta tässä juuri ajatukseni ovat ristiriidassa tunteideni kanssa. Tämä varmasti johtuu kotoani saamastani kasvatuksesta. Vanhempani tai edes sisaruksenikaan eivät varmasti hyväksyisi mitään parisuhteen ulkopuolisia menoja. Mutta minä HALUAN hyväksyä, vaikka minut olisikin kasvatettu ajattelemaan toisin. Siinä kai se ongelman ydin on. Minä haluan ajatella niin, että parisuhteessakin on kaksi erillistä ihmistä, jotka eivät elä pelkästään yhteistä elämää, vaan ennenkaikkea omaa elämäänsä. Ja siihen elämään on oikeus kuulua myös muita ihmisiä kuin hän, jonka kanssa seurustelee. On koittanut puhua miehelleni tästä mustasukkaisuusasiasta, mutta mieheni usein hermostuu minulle ihmetellen, miksi en luota häneen ja sanoen, että hän tarvitsee parisuhteessa vapautta. Ymmärrän kyllä hänen syynsä hermostua. Eihän hän ole koskaan pettänytkään luottamustani missään asiassa. Ja toki yritän tästä puhua hänelle jatkossakin. Kunnes pääsen yhteisymmärrykseen tuntojeni kanssa. Sanoin ehkä hieman rajusti tuosta parinvaihtoon liittyvästä uhmaamista. Tietenkään emme siihen ala, ennen kuin olemme siihen molemmat täysin valmiita. Periaatteessa jo olenkin, siihen liittyen minua ei kalva mikään ajatus. Ehkä hippunen rohkeutta vain ja sitä mainitsemaasi itseluottamusta.
Tulisydän	Lähetetty: 21.6.2007, 19:13 orjaneiti kirjoitti: en ole mustasukkainen mieheni aikaisemmasta elämästä enkä lainkaan kiellä miestäni katsomasta kauniiden naisten perään ja vieläpä kiihottumasta niistä. Tuohan on vain upea juttu. Ei menneistä asioista pidäkään olla mustasukkainen. Se mitä oli ennen sinua oli silloin, nyt on nyt. Lainaus: Olemme keskenään sopineet, ettemme millään tavalla parisuhteessamme omista toisiamme. Tästä sinulle onnittelut, olet oivaltanut jotain syvää ihmisyyden olemuksesta. Lainaus: Näistä sopimuksistamme huolimatta, olen mustasukkainen ihan typeristä asioista. Siitä, jos mieheni keskustelee chatin, mesen tai sähköpostin kautta toisten naisten kanssa. Tai jos hän ottaa itsestään eroottisia kuvia ja lähettelee niitä heille. Tämä kaikki saa minut usein huonolle tuulelle, ja täysin tahtomattani. Herää kysymys: Missä on itseluottamuksesi? Onko takana miehesi menettämisen pelko? Että sinä, et olisikaan hänelle sitä, mitä sinä haluat olla Ryömiikö ajatuksiisi se kavala-ajatus, että jos mies löytääkin toisesta naisesta paremman kuin sinä? Tämä kaikki yllä kirjoittamani kuvaa, omistushaluisuutta. Olipa asiasta miten tahansa sovittu, se omistushaluisuus on siellä pohjalla. Ja tärkein: Pelko siitä, että minua ei rakasteta. Tämä ei ole ainoastaan sinun pelkosi. Tämä on koko ihmiskunnan yhteinen pelko, minunkin. Jos me ihmiset tajuaisimme sen, että rakkaus on, se vain on, huolimatta siitä mitä teet tai olet, olisimme jo parantaneet ihmissuvun syvimmät pelot. Aito rakkaus vain on, ihminen saa olla millainen paskapää, moukka, tyhmyri etc. ja tästäkin huolimatta rakkaus on luonasi - aina. Rakkaushan ei ole pelkkiä tunteita, se on elämäntapa. Kyky nähdä maailma, siten kuin haluaa itseään kohdeltavan. Lainaus: Minua raivostuttaa itsessäni se mustasukkaisuuden tunne, joka herää asiasta jonka olemme sopineet luvalliseksi. Mitä enemmän raivoat tälle tunteelle, sitä tiukemmin se pitää sinut orjanaan. Sinun tulisi hyväksyä, että mustasukkaisuuskin kuuluu osana ihmisyyteen, eikä sitä voida erottaa. Sillä jos se erotettaisiin, saisimme heittää hyvästit kaikille tunnevariaatioille. Ilman vihaa ei ole rakkautta. Älä koskaan säiky vihantunnetta, koska se kertoo rakkaudesta. Välinpitämättömyys on se, joka kertoo siitä, että olet se ja sama kulloisellekin henkilölle. Huomautus: Nuo ylläolevat ovat vain esimerkkejä. Eivätkä osoita ketään tai syytä. Lainaus: Tästä syystä en voi alkaa valittamaan miehellenikään, koska tiedän, että minulla olisi lupa tehdä aivan samalla tavalla. Enkä ikimaailmassa halua koskaan käydä miksikään nalkuttavaksi akaksi kenellekään. Älä valita. Ota aikalisä. Katso asiaa kauempaa. Puhua ja keskustella sinun kuitenkin pitäisi. sillä miehet eivät ole ajatuksenlukijoita. Eikä sinusta tule nalkuttavaa naista, mikäli työstät itsessäsi ne elementit pois. Työtä, työtä se vaatii, mutta on vaivan arvoista. Lainaus: Tiedän, että olen vain arka. Ehkä tilanne helpottuisi jos todella kokeilisimme sitä parinvaihtoa ja oikein uhmaamalla uhmaisin sitä (menettämisen?) pelkoa ja mustasukkaisuuden tunnetta, mikä minussa velloo. Älä heittäydy silti uhkarohkeaksi. Älä väenväkisin uhmaa, sillä se kertoo, minulle lapsimaisesta kiukutteluntahdosta. Tehkää parinvaihtoa sitten, kun olette siihen kypsyneet, mutta ei suinpäin rynnäten. Lainaus: Olisi kiva kuitenkin kuulla muiden ajatuksia ja neuvoja Tässä jotakin, toivottavasti selkeytti sinulle jotain.
orjaneiti	Lähetetty: 21.6.2007, 17:40 Mustasukkaisuus-ongelmani parisuhteessani on jollakin tasolla täysin poissa, esim. en ole mustasukkainen mieheni aikaisemmasta elämästä enkä lainkaan kiellä miestäni katsomasta kauniiden naisten perään ja vieläpä kiihottumasta niistä. Mustasukkaisuusongemani liittyy toiseen asiaan. Olemme keskenään sopineet, ettemme millään tavalla parisuhteessamme omista toisiamme. Jos joskus toiselle tulee vastaan tilanne, jossa haluaisi suudella tai naida toista ihmistä, niin sen voi tehdä, jos kertoo jälkeenpäin siitä toiselle. Olemme siis siirtäneet yleensä ymmärrettyä "pettämisen rajaa" kauemmaksi. Olemme ajatelleet myös kokeilla parinvaihtoa ja tuoda siten lisää tilaa ja vapautta suhteeseemme. Siitähän voisi syttyä vaikka intohimoinen yhteinen harrastus. Näistä sopimuksistamme huolimatta, olen mustasukkainen ihan typeristä asioista. Siitä, jos mieheni keskustelee chatin, mesen tai sähköpostin kautta toisten naisten kanssa. Tai jos hän ottaa itsestään eroottisia kuvia ja lähettelee niitä heille. Tämä kaikki saa minut usein huonolle tuulelle, ja täysin tahtomattani. Minua raivostuttaa itsessäni se mustasukkaisuuden tunne, joka herää asiasta jonka olemme sopineet luvalliseksi. Tästä syystä en voi alkaa valittamaan miehellenikään, koska tiedän, että minulla olisi lupa tehdä aivan samalla tavalla. Enkä ikimaailmassa halua koskaan käydä miksikään nalkuttavaksi akaksi kenellekään. Tiedän, että olen vain arka. Ehkä tilanne helpottuisi jos todella kokeilisimme sitä parinvaihtoa ja oikein uhmaamalla uhmaisin sitä (menettämisen?) pelkoa ja mustasukkaisuuden tunnetta, mikä minussa velloo. Olisi kiva kuitenkin kuulla muiden ajatuksia ja neuvoja, sillä tästä on tosiaan hankala puhua suoraan miehelleni, sillä se menisi vain riitelyn puolelle. Riidellä en haluaisi, ainostaan päästä omien tunteideni hallitsijaksi, etteivät ne hallitsisi minua.

Powered by phpBB and Ad Infinitum v1.06