| Tulisydän |
 Lähetetty: 6.5.2007, 20:51 |
|||
Voi Härski 
Miksi paljastit  ? Voi Rähmä sentään! |
|||
| BigBigGirl |
| Lähetetty: 6.5.2007, 19:57 |
|||
Mä luulin oikeesti et olet runoillut sen itse - kyl mä vähän ajattelin et olet sä aika aikaansaapa tyyppi...olisin kyl voinut uskoa et sus asuu pikku ylioppilas Larvanto  |
|||
| Härski |
| Lähetetty: 6.5.2007, 19:38 |
|
| niin tarkennan että en ota credittiä tuon kirjoittamisesta, se ei ollut mun tekemä runo, mutta pidän siitä kyllä kovasti... | |
| Tulisydän |
| Lähetetty: 6.5.2007, 17:14 |
|||
|
|||
| BigBigGirl |
| Lähetetty: 6.5.2007, 17:14 |
|
| ^ Ei se tainnu sua tarkottaa
Joukahainen tarvii uuden koneen, kompuutterin kipin kapin  mut älä Härski nyt minnee mettään mee ainakaan kauheen kauaksi aikaa...sillä välin ku härskiä masentaa ni ehdoitan pikku keräystä uuden koneen saamiseksi. Löytyykö kannatusta? |
|
| HerrMann |
| Lähetetty: 6.5.2007, 17:03 |
|
| ihana.. minäkö? | |
| Tulisydän |
| Lähetetty: 6.5.2007, 15:36 |
|
| Härski, OLET MAHTAVA MIES, WOW!
Meitsin sielu sulaa tuollaisen runoilun edessä. Mitähän muuta pehmeää puolta sinusta löytyykään? IHANA olet Herman  
|
|
| Härski |
| Lähetetty: 6.5.2007, 15:29 |
|
| Tuho tulkoon tietoverkkoon,
piru PC:nsä periköön. Nouskoon käry skannerista, pauke kuulukoon koneista. Valvoin hullu vuorokauden, tehdessäni tiedostoa, joka otti ja katosi, pyyhkiytyi kuin poutapilvi, vaiko virus sen tuhosi. Kirjoittamaan käydessäni, ruvetessani runolle, haikuillenpa hankkeissani, tankan tuottoon tahtoessa. Tilttasi tehopelini, kompuutterini kärähti, näytönohjainta närästi, empi myös emolevyni. Jopa mustui mielen muoto, kävi kasvot kalvakaksi, käsitteli kännykkäänsä, apuvoimia aneli. Saapui huolto huomenissa, kannen alle kurkisteli. Kotvasen konetta tutki, siitä loihi lausumahan, sanasen virkkoi. Myy jo myllysi museoon, kuljettele kierrätykseen ikäloppu ihmehesi, reporanka rakkineesi, ei tule kalua tästä. Osta entistä ehompi, vehje uusi uljahampi, kirjokansi kirkkahampi, joka kirjaa kiirehesti, eikä vitkaan vikise. Kotvan kaivoin kupehetta, kurkistelin kukkaroa, laskeskelin lanttejani, etsiskelin eurojani, enkä löytänyt mitänä. Petollinen pentiumi, vanha mikroni mitätön, teki tempun tietäjälle, **** runon rustaajalle. Nyt saa riittää rimpuiluni, painun perkele pellolle, menen metsään miettimähän, kera pännän ja paperin. |
|