|
Lähetetty: 15.11.2019, 7:54
|
Miten olette toimineet jos fantasiat eivät kohtaa tai niitä ei oikein voi tuoda esille?
Itsellä tilanne tämä: Olemme olleet vaimoni kanssa yhdessä yli kymmenen vuotta. Lapsiperheessä seksi on jäänyt vähemmälle ja muuttunut suunnitelluksi suorittamiseksi. Kun meillä on aikaa seksiin otetaan perinteiset suristimet ynm... Ja pidetään huoli että molemmat saa orgasmin ja ollaan hetki lähekkäin kunnes tulee taas paluu arkeen ja tämä toistuu uudestaan ja uudestaan. Mutta tämä ei ole se varsinainen ongelma,
varmasti tuttua monelle. Seikkailun halu on kadonnut ja ikävöin sitä paljon. Vaimolleni on vaikeaa nykyään tarttua hetkiin spontaanisti tai irrottautua tutusta ja turvallisesta. Hän kyllä pitää siitä että nuolen häntä mutta jos nykyään pyydän esimerkiksi että hän vaikka "istuisi" kasvoilleni saan vaan epämukavia katseita ja kuin illottaisin häntä ehdotuksillani. Ennen molemmat olisivat olleet innoissaan mutta ei, se ei enää käy ja sitten varsinaiseen asiaan. Fantasiat! Kuinka toteuttaa niitä kun ne eivät kohtaa? Tai niitä ei voi tuoda esille? Minulla on ollut jo kauan fantasia että vaimoni pukisi strap on vyön ja panisi minua tai kokeiltaisiin dildoa tai ehkä edes sormea peppuuni. En ole haaveillut että sitä tekisi minulle kukaan muu vaan vaimoni, mutta kun vaimoni ajatus seksin suhteen on niin kapea että miten tuollaista voi edes kysyä ja tunnet toisen niin hyvin että tiedät saavasi kieltävän vastauksen. En moiti häntä, se on vaan hänen juttunsa ja vaikea kokeilla uutta, saati kertoa hänen omista fantasioistaan. Miten olette toimineet vastaavissa tilanteissa kun puheet ei auta. unohtaneet fantasianne? Menneet hakemaan niitä muualta tai kenties jotenkin muokanneet ajatusta fantasian toteutuksesta. Mitä minun pitäisi tehdä? Tai enemmän kiinnostaa miten te olette toimineet samankaltaisissa tilanteissa? Ei moralisointia, jokaisella on oma tarinansa |
|